SYVÄNNIEMEN HISTORIA

Kuttajärven seudulla oli 1500-luvulla monta ottajaa. Miksei olisi? Järvi oli kaunis ja kalaisa. Oli myös riistaa ja korpea kaskettavaksi. Hyvät vesistöyhteydet olivat Rautalammin reitille sekä lyhyt kuivataival johti toiseen suureen vesistöön Kallavedelle.

Lappalaiset väistyivät pohjoisemmaksi etelästä ja idästä tulleiden saalistajien tieltä. Ruotsi ja Novgorod koittivat venyttää valtansa alle harvaan asuttuja Savon erämaita. Lopulta Karttulan seutu jäi Ruotsin alaisuuteen, mutta ei se suinkaan tarkoittanut, että alueen omistus olisi ratkaistu. Kuninkaalle tuli vaikea kiista ratkaistavaksi, säilyykö alue hämäläisten erämaana vai annetaanko maa sille, joka alkaa sitä viljellä. Veriteot lopettaakseen, Kustaa Vaasa antoi luvan erämaiden asuttamiseen, siten Karttula sai vakinaiset asukkaansa 1400- luvun loppupuolella Juvan suunnalta.

Syvänniemi sai asukkaansa muiden kylien tavoin, mutta pian kylän kehitys alkoi erota muiden vastaavanlaisten pikku kylien kehityksestä omaan omaleimaiseen suuntaansa teollistumalla.

 

Vilja piti saada jauhoiksi. Keihäsjoessa riitti vettä myllyn tarpeisiin. Kun vielä "Kruunu" osoitti hankkeelle suopeuttaan alkoi Syvänniemen oma tarina.

Myllyllä oli hyvä paikka toiminnalle koska vettä riitti ympäri vuoden. Koski oli lähellä rantaa, joten veneellä päästiin lähelle myllyä.

Kehitys ruokki kehitystä. Syvänniemeltä oli suorin reitti kasvavaan maakuntakeskukseen Kuopioon. Tieyhteydet alkoivat muodostua nykyisten suuntaisiksi. Syvänniemi oli postireitin varrella. Kylässä oli matkaajia varten kestikievari. Liikepaikaksi muodostuneeseen Syvänniemeen ilmaantui kauppiaita ja kaupustelijoita. Kulkijat ja paikkakuntalaiset tarvitsivat monenlaisia palveluja, mm. seppää ja suutaria.

Suotuisa kehitys katkesi monet kerrat nälkävuosiin ja sotiin. Suomen sota 1808, sujui Ruotsin kannalta heikosti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pienetkin voitot perääntyvälle armeijalle olivat tärkeitä. Tällainen uutinen saatiin Syvänniemeltä. Savolainen "virsujääkäri" joukko onnistui Löttökosken kievarissa yllättämään venäläisen partion. Pappilan luona on taistelusta kertova muistomerkki ja ortodoksisen tsasounan luona on muistoristi kaatuneille venäläissotilaille. Suurempi teollinen sysäys tapahtui vuonna 1862, jolloin Syvänniemelle perusti Kauppahuone Rosenius & Sesemann höyrysahan. Saha työllisti noin 50 miestä. Sahaa pyöritti 35:n hevosvoiman höyrykone. Vilkkaimpina vuosina sahattiin 70 000 tukkia. Siitä syntyi melkoinen lautamäärä nykyisenkin mittapuun mukaan. Saha ajautui konkurssiin vuonna 1885, jolloin sen omistajiksi tulivat Kuopion huomattavimmat liikemiehet, Hallman, Möller ja Saastamoinen. Sahaus jatkui lähes entiseen tapaan. Lankarullien raaka-aineeksi tuotettiin koivukeppejä, joita vietiin Pietariin saakka. Herman Saastamoinen havaitsi liikematkoillaan, miten paljon paremman tuoton hän saa rullista. Saha muutettiin 1890- luvulla rullatehtaaksi. Tehdas työllisti suurimmillaan lähes 300 henkilöä.

 

 

Syvänniemen teolliseen historiaan kuuluu oleellisesti myös Sourun rautaruukki. Raudan tuotanto alkoi vuonna 1868. Tehdas työllisti suurimmillaan 160 henkilöä. Lisäksi tarvittiin iso joukko väkeä ruukin toimintaa tukeviin tehtäviin. Järvimalmia tuotiin Pielavedeltä asti. Prosessiin tarvittiin paljon hiiltä. Lähiseudun talolliset ja mökkiläiset kokivat melkoisen nousukauden, sillä kaikki omasta taloudesta liikenevät elintarvikkeet ja muut tuotteet saatiin vaivatta kaupattua ruukkilaisille. Eihän sen ajan rautakourilla ollut kuin pienet peltotilkut, eikä kaikilla ollut edes lehmää. Syvänniemen teollista kautta voisi jatkaa hyvin luettelomaisesti. Täällä tehtiin yli oman tarpeen tiiliä, hiiltä, tervaa ja maataloustuotteita, joita tuotettiin parissakin suurnavetassa, Keihäslahdessa sijaitsi myös telakka. Rakennemuutoksesta ei puhuttu vuonna 1908, kun Sourun ruukissa loppui raudan teko. Tehdas vain lopetettiin kannattamattomana. Helpotuksena työnsä menettäneille oli, että rullatehtaan parhaat vuodet olivat edessäpäin. Työntekijämäärä nousi rullatehtaassa lähelle kolmeasataa.

 

Yleisesti luullaan, että 1800-luvulla olisi Syvänniemellä eletty sivussa yleisestä kehityksestä. Mutta mitä vielä! Sourussa loistivat kaasuvalot. Katujen nimikyltit oli kirjoitettu myös venäjäksi. Syvänniemelle tuli sähkövalot. Puhelinyhteydet saatiin Kuopioon. Rouvat ja neidit puhuivat keskenään ruotsia. Herroilla piti olla konjakkikellari, jopa kaksikin. Ammattimiehiä tuotiin Venäjältä töihin. Mestarit olivat hyvin kansainvälistä joukkoa. Kirjeenvaihtoa liikekumppaneille piti hoitaa kaikilla Euroopan valtakielillä. Englannin kielellä ei ollut senaikaisessa Euroopassa minkäänlaista valta-asemaa. Tietenkin oli se toinenkin puoli kylän elämästä, se työteliäs kansa. Palkat olivat pienet ja työ raskasta, mutta jaksettiin harrastaa. Iltamia pidettiin ja tanssin tahdit antoi oman kylän orkesteri. Näyteltiin, urheiltiin ja laulettiin. Elämä kulki tutulla tavalla turvallista uomaansa. Pelättiin jopa maatalouden taantumaa, kun ihmiset lähtivät helpon rahan perässä ruukille ja rullatehtaaseen töihin.

 

Kauppaneuvos Saastamoinen oli hyvä työnantaja. Hän kustansi kylälle kansakoulun. Koulun tasoa kuvaa parhaiten se, että hän laittoi tuohon kouluun omatkin lapsensa. Saastamoinen hankki orkesterille soittimet ja perusti Syvänniemelle kirjaston. Työväelle rakennettiin asuntoja. Rullatehtaan laivalla tehtiin kesäretkiä myös rautaruukin johdon järjestämänä. Tavanomaisten retkieväiden lisäksi miehille tarjottiin tupakat ja oluet sekä naisille limonaadia. Lapsille järjestettiin omat juhlat.

Saamme kiittää tehtaan johdon järkevää suhtautumista työväkeensä, sekä maltillisia työväen johtomiehiä, sillä luokkasodan mielettömyyksiä ei juurikaan esiintynyt Syvänniemellä. Jo sodan kestäessä Herman Saastamoinen lähetti poikiaan ja muita edusmiehiään etsimään kauppareittejä ja liikekumppaneita. Olojen vakiinnuttua rullatehdas oli heti valmiina toimimaan.

Syvänniemen tehtaan toiminta oli voimakkaimmillaan 1920-luvulla. Valitettavasti Karttulan kirkko paloi, mutta vauhditti Tervon kunnan perustamista. Uusi kirkko rakennettiin Syvänniemelle, jossa oli suuri väestömäärä ja kirkko sijaitsi keskemmällä pienentynyttä kuntaa.
Kirkko valmistui vuonna 1925 monivaiheisten riitojen jälkeen. Pappila siirrettiin uuden kirkon yhteyteen vuonna 1927. Näistä tapahtumista ehti kulua vain puolenkymmentä vuotta, kun tehdas lopetettiin kannattamattomana. Elettiin yleismaailmallista lamakautta. Tyrmistys oli valtava "nyt tulloo loppu", sanoivat paikalliset asukkaat.

Elämä jatkui. Mutta kylä ei ollut enää entisellään. Oli vaikea löytää paikkakunnalta elantonsa. Ainoa suurempi työnantaja oli Syvänniemen tehtaan maatila. Karjanhoito vaati paljon väkeä. Lisäksi Yhtymän metsiin tarvittiin miehiä metsätöihin.

Talvi- ja jatkosota muuttivat taas kaiken. Moni syvänniemeläinen sai käskyn lähteä sotaan. Kuka palasi elävänä kuka vammautuneena tai kuolleena. Sotaan lähteneille on yhteinen muistomerkki Hermannitalon pihassa. Syvänniemen hautausmaalle haudattujen sodissa kaatuneiden yhteinen muistomerkki on luterilaisen kirkon luona. Syvänniemen ortodoksisessa tsasounassa on Salmin Varpaselän kaatuneiden muistotaulu. Talvisodan aikaan käytettiin rullatehtaan tiloja vankileirinä. Jatkosodassa tilat olivat sotamateriaalin korjauspajana.

Sotia seurasi Syvänniemellä toinen nousukausi. Karttulaan sijoitettiin noin 200 evakkoperhettä. Niistä suuri osa Syvänniemelle. Kylän toiminta sai uutta puhtia. Pysyväksi muistoksi noilta ajoilta jäi Syvänniemen Tsasouna ja ortodoksien hautausmaa.

Maaseudun rakennemuutoksen myötä Syvänniemen kehitys ei ollut suotuisa. Suuret tiilirakennukset purettiin rakennustarpeiksi. Hirsirakennuksia paloi, niitä purettiin polttopuiksi ja hiilimiilun täytteeksi. Rautaruukin ja rullatehtaan laajoista työläisasunnoista ovat jäljellä vain muistot ja muutama valokuva.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syvänniemellä on kuitenkin jäljellä sen tärkein voimavara, kaunis luonto ja ahkerat asukkaat. Tämän varassa kylän kehitys on taas käynnissä. Osaavat, aktiiviset kyläläiset ovat saaneet paljon toimintaa aikaan. Syvänniemellä on turvallista asua, saatavilla ovat nykyaikaiset palvelut, laajat harrastemahdollisuudet ja mielenkiintoinen menneisyys.

© 2011 Creative. All rights reserved.